Esitysruno Jouni Järvenpään ja Antti-Juhani Mannisen uudesta näyttämöteoksesta.
Delay. Koreografia ja ohjaus: Jouni Järvenpää ja Antti-Juhani Manninen. Visuaalinen ja äänisuunnittelu: Antti-Juhani Manninen. Työryhmä Tashi Iwaoka, Tuomas Kumpulainen, Sandrina Lindgren, Riina Tikkanen, Hilda-Justiina Airola, Ia Nissinen, Riina Piekkala. TEHDAS Teatteri, 19.9.2020. Lisää >>

(kotona muutamaa päivää aiemmin)
luen sen lehdestä
se kertoo kopiokoneesta
ehkä muustakin
en lue sitä pidemmälle
(lämpiössä muutamaa minuuttia aiemmin)
kaikki mikä vie aikaa
tuntuu viivästyttävän
tehokkuuden mitta
vs. kehon rytmi
vs. viiveen pituus
vs. en ajatellut aikaa erityisesti
(esitys)
tekokasvit toimistossa
tekoviihtyvyys
paine joka syntyy siitä, että jokin on olemassa
vain viihdyttääkseen
toisin on oikeiden viinirypäleiden laita
kuin joku tulisi loputtomasti alas portaita
paljaat jalat läpsien
ei mitään
uusi yritys tulla alas portaita
katson tätä kuin kuvaa, jonka olen löytänyt internetistä
Sandrina on ovella
liikkeen uloin pinta
löystyy itsestään
asento on tuskallinen
auttaa vain
vaihtaa se tuskallisemmaksi
hän ilmestyy takaperin valkoisessa paidassa
tavoitelma
ottaa kiinni jotakin, joka ei tiedä kaatuvansa
kumilankoja ja paperiputki
ohut ääni, läpipääsyräpeltelyä
kun irtoaa asennosta riittävästi
ikäänkuin valuu tarpeeksi alas tuolilla
sen alta löytyvät pyörät
ja sekin lähtee liikkeelle
ja on epäselvää, mikä ruumiissa yrittää liikkua
valo muuttuu, kun kopiokone käynnistyy
alkaa toisiaaltinen humina
casual
refusing the ”casual”
farmarihousut rentona perjantaina
kestävät kulutusta
puutarha kehystää hänen ilmeensä
tanssi joka on niin vapautunut,
ettei liity enää siihen, mistä vapautui
yltyvä kohina kuin putouksentakainenluola
jos keskustelustasi saisi kuulla vahingossa yhden lauseen,
mikä se olisi?
– Mitä?
– Tämä tuoksuu todella hyvältä!
jos jotain pitäisi huutaa, mitä se olisi?
häntäni sijaan jahtaan itseäni
huonon idean ruumiillistuma
kunnes käy ilmi, että tarkoitus oli vain piiloutua
yleinen television katsomisen ääni:
jotain missä voi olla todellista vain se, että sillä on katsoja
styroksia, kopiopaperia, paperitulosteita, taitettuja tuoleja
kirkkaassa valossa
en nähnyt, miten selvisit siitä,
minulla oli liian kiire katsoa muita, jotka eivät kamppailleet
hän käveli ympäriinsä osan kanssa,
joka selvästi kuului johonkin
mutta oli vaikea sanoa mihin
äärimmäisehkö kipu
ymmärryssimulaatio
seinää vasten
syödyksi tulemisen ja rasvaamattomien saranoiden ääni
järjestelmän vatsa – järjestelmän suolet
ympäröin itseni niin suurella määrällä kukkia,
etten näe mitään niiden takaa
ja yhtäkkiä niin paljon aurinkoja
niin vähän kasveja
take it/fake it/make it
voisi olla mikä vain
sikiöasennossa lattialla
jos mies ryömii kopiokoneen sisään
miksi hän haluaa tulla
all we have is images
jälkien korjaaminen on turhaa
ja asettua viereen makaamaan
pystyt siihen
tein sinulle reitin